Miksi “hyvä tyyppi” ei aina ole hyvä tiimipelaaja

Työelämässä pidettävyys ja yhteistyökyky sekoitetaan yllättävän usein toisiinsa. Ihmisestä puhutaan hyvänä tiimipelaajana, koska hän on mukava, helposti lähestyttävä, positiivinen ja kaikkien kanssa toimeen tuleva. Näillä ominaisuuksilla on kiistatta arvoa työyhteisössä. Ne helpottavat arkea, madaltavat sosiaalista kitkaa ja tekevät vuorovaikutuksesta miellyttävämpää. Silti ne eivät vielä kerro kovin paljon siitä, kuinka hyvin ihminen tosiasiassa toimii osana tiimiä.

Hyvä tiimityö ei rakennu vain siitä, että ihmisen kanssa on mukava olla. Se rakentuu myös siitä, kykeneekö hän ottamaan vastuuta, tekemään päätöksiä epävarmuudessa, nostamaan ongelmia näkyväksi, käymään vaikeita keskusteluja ja toimimaan tavalla, joka vie yhteistä työtä eteenpäin myös silloin, kun se ei ole sosiaalisesti mukavin vaihtoehto.

Tästä syystä työyhteisössä voi olla henkilö, josta kaikki pitävät, ja joka silti kuormittaa ympäristöään enemmän kuin auttaa sitä.

Miksi pidettävyys sekoitetaan yhteistyökykyyn

Työyhteisöissä yhteistyötaitoja arvioidaan usein sen perusteella, miltä yhteistyö tuntuu. Jos ihmisen kanssa on helppo keskustella, hän on ystävällinen, positiivinen eikä aiheuta näkyvää kitkaa, hänet tulkitaan helposti hyväksi tiimipelaajaksi. Sosiaalinen mukavuus muuttuu huomaamatta oletukseksi toimivasta yhteistyöstä. Tässä on kuitenkin yksi keskeinen ongelma: yhteistyön miellyttävyys ja yhteistyön toimivuus eivät ole sama asia.

On täysin mahdollista, että ihmisen kanssa on erittäin miellyttävää työskennellä tilanteissa, joissa asiat etenevät normaalisti ja paine pysyy matalana, ja samalla yhteistyö alkaa hajota heti, kun tilanteet vaativat painetta kestävää päätöksentekoa, ristiriitojen käsittelyä tai selkeää vastuunottoa. Tällöin sosiaalinen mukavuus on voinut peittää alleen sen, ettei yhteistyö tosiasiassa kanna kovin hyvin silloin, kun sitä todella testataan.

Miten "hyvä tyyppi" voi kuormittaa tiimiä huomaamattaan

Yksi tavallisimmista tavoista, joilla pidetty ihminen kuormittaa tiimiä huomaamattaan, on vaikeiden tilanteiden välttely. Hän ei halua nostaa ongelmia liian suoraan esiin, ei mielellään kyseenalaista muiden tekemistä eikä tuo ristiriitoja näkyväksi ennen kuin ne ovat jo kasvaneet suuremmiksi. Ulospäin tämä näyttäytyy usein harmonisuutena ja yhteistyöhaluna. Käytännössä se voi kuitenkin siirtää ratkaisemattomat ongelmat muiden kannettavaksi.

Tiimissä tämä voi näkyä esimerkiksi niin, että ongelma on kaikkien tiedossa, mutta kukaan ei sano sitä ääneen, koska "ei haluta tehdä asiasta isoa numeroa". Lopulta tilanne kärjistyy pisteeseen, jossa joku toinen joutuu ottamaan konfliktin hoidettavakseen, vaikka ongelma olisi ollut ratkaistavissa paljon aiemmin pienemmällä kitkalla.

Toinen kuormittava piirre voi olla liiallinen myöntyvyys. Ihminen sanoo helposti kyllä, lupaa enemmän kuin realistisesti ehtii tai mukautuu jatkuvasti muiden tarpeisiin ilman selkeää rajaa. Hetkellisesti tämä näyttäytyy joustavuutena ja hyvänä asenteena. Pidemmällä aikavälillä se kuitenkin heikentää ennakoitavuutta, hämärtää vastuunjakoa ja pakottaa muut paikkaamaan tilanteita, joissa lupaukset ja todellinen kapasiteetti eivät enää kohtaa.

Kuormitusta syntyy myös silloin, kun miellyttävyys asetetaan päätöksenteon edelle. Jos ihminen välttelee ottamasta selkeää kantaa siksi, ettei halua pahoittaa kenenkään mieltä, jättää vaikeat linjaukset muiden tehtäväksi tai pehmentää viestinsä niin pitkälle, että sen sisältö hämärtyy, hän ei välttämättä luo yhteistyöhön selkeyttä vaan lisää epävarmuutta. Tiimi joutuu tällöin käyttämään ylimääräistä energiaa tulkintaan, varmistamiseen ja rivien välistä lukemiseen.

Miksi tämä jää usein tunnistamatta

Tällaiset toimintatavat jäävät helposti huomaamatta juuri siksi, että ne eivät näytä ulospäin ongelmallisilta. Työyhteisö reagoi herkemmin ihmiseen, joka on suorasukainen, haastaa näkemyksiä tai nostaa ristiriitoja näkyvästi esiin, koska tällainen toiminta tuntuu välittömästi epämukavalta. Sen sijaan välttelevä, myötäilevä tai jatkuvasti harmoniaa ylläpitävä toiminta voi näyttäytyä ulospäin yhteistyöhaluna, vaikka sen seuraukset kuormittaisivat tiimidynamiikkaa enemmän pitkällä aikavälillä.

Tämän takia moni työyhteisö päätyy yliarvostamaan ihmisiä, joiden kanssa on helppo tulla toimeen, ja aliarvostamaan niitä, jotka tuovat kitkaa näkyväksi silloin, kun tilanne sitä aidosti vaatii. Samalla voidaan huomaamatta rakentaa kulttuuri, jossa miellyttävyys saa enemmän painoarvoa kuin toimivuus.

Mitä hyvä tiimipelaajuus oikeasti vaatii

Todellinen tiimipelaajuus ei tarkoita sitä, että yhteistyö tuntuu aina mukavalta. Se tarkoittaa sitä, että ihminen toimii tavalla, joka tukee yhteistä tekemistä myös silloin, kun tilanne muuttuu vaikeaksi, epäselväksi tai ristiriitaiseksi.

Hyvä tiimipelaaja kykenee tuomaan ongelmia näkyväksi ennen kuin ne kasvavat, ottamaan kantaa silloinkin, kun täydellistä varmuutta ei ole, käymään tarvittavat vaikeat keskustelut ilman, että ne henkilöityvät sekä tekemään päätöksiä yhteisen toimivuuden eikä pelkän hetkellisen mukavuuden perusteella.

Toisin sanoen hyvä tiimipelaaja ei ole välttämättä se, jonka kanssa on aina helpointa olla. Hän on usein se, jonka kanssa yhteistyö toimii myös silloin, kun tilanne ei enää ole helppo.

Miellyttävyys ei yksin rakenna toimivaa tiimiä

Kyse ei ole siitä, että miellyttävyys olisi ongelma. Ongelma syntyy vasta silloin, kun sitä pidetään riittävänä mittarina yhteistyökyvylle. Työyhteisö ei tarvitse vain mukavia ihmisiä. Se tarvitsee ihmisiä, joiden kanssa yhteistyö pysyy toimivana myös silloin, kun paine kasvaa, epävarmuus lisääntyy ja yhteinen tekeminen joutuu todelliseen testiin.

Pidettävyys helpottaa yhteistyön alkua. Se tekee arjesta sujuvampaa ja vuorovaikutuksesta kevyempää. Silti vasta silloin, kun yhteistyö kohtaa kitkaa, epäselvyyttä tai ristiriitaa, nähdään, kuinka hyvin tiimipelaajuus todella kantaa.

Hyvä tyyppi voi olla erinomainen tiimipelaaja. Hän ei kuitenkaan ole sitä automaattisesti vain siksi, että hänen kanssaan on helppo tulla toimeen.
Artikkelin optimointia ja rakenteen toimivuutta on testattu tekoälyn (tukiälyn) avulla.